Transkraniaalisen tasavirta-stimulaation pitkäaikaiset vaikutukset synaptisen plastisuuden indusoituvuuteen pariliitoksellisen stimulaation avulla ihmisillä
Vestring ym., 2024. Journal of NeuroEngineering and Rehabilitation.
- Tavoite: Tutkimuksessa tarkasteltiin järjestelmällisesti erilaisten tDCS-paradigmojen vaikutusta pitkäaikaiseen potentiaatioon (LTP) muistuttavaan plastisuuteen ihmisillä, keskittyen stimulaation kestoon, toistotiheyteen ja vaihtelevien napaisuuksien peräkkäisiin yhdistelmiin keskeisinä ominaisuuksina.
- Menetelmät: Mitattiin motoristen herätepotentiaalien (MEP) amplitudin muutoksia vastauksena parilliseen assosiatiiviseen stimulaatioon (PAS) 6 tuntia erilaisten tDCS-protokollien soveltamisen jälkeen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 36 tervettä osallistujaa, jotka jaettiin satunnaisesti kolmeen ryhmään, joissa käytettiin erilaisia stimulaatioprotokollia (N = 12 kussakin).
- Tulokset: tDCS:llä voitiin osoittaa kestäviä moduloivia vaikutuksia LTP:n kaltaisen plastisuuden indusoituvuuteen ihmisen motorisessa aivokuoressa 6 tuntia stimulaation jälkeen. tDCS, jossa anodi sijaitsi primaarisessa motorisessa aivokuoressa, lisäsi merkittävästi MEP-amplitudia PAS-induktion jälkeen. Lisäanalyysit osoittivat, että yksittäisen stimulaatiolohkon kesto oli vaikutusten tehokkuuden kannalta merkittävämpi tekijä kuin toistuvat protokollat.
- Johtopäätökset: tDCS pystyy aiheuttamaan kestäviä muutoksia aivojen kyvyssä reagoida tuleviin ärsykkeisiin. Erityisesti vaikutukset LTP:n kaltaisen plastisuuden indusoituvuuteen saatetaan havaita vain erityisillä testeillä, kuten PAS:lla, ja ne saattaisivat muuten jäädä huomaamatta. Tarkennetuissa tDCS-protokollissa tulisi keskittyä suurempaan virtaan ja yksittäisten stimulaatioiden pidempään kestoon sen sijaan, että toteutettaisiin monimutkaisia toistuvia ohjelmia.
*Koneellisesti käännetty. Huomasitko virheen?