Kolmannen viikon kohdalla masennus alkoi helittää

65-vuotias miespotilas: Lääkärini ehdotettua Sooman tasavirtastimulaatiohoitoa (tDCS) olin, kuuden eri lääkkeen lähes tuloksettoman kokeilun jälkeen, valmis tarttumaan siihen. Ennen hoitojaksoa olin hieman skeptinen sen suhteen, voisiko laitteesta saatava erittäin pieni sähkövirta auttaa masennukseen. Päätin kuitenkin kokeilla hoitoa avoimin mielin, etenkin kun sen pystyi tekemään kotona.

Oletin, että yksittäisellä stimulaatiokerralla ei olisi minuun kovin suurta vaikutusta, kun niitä hoitojaksolla olisi kaikkiaan yhteensä 20. Stimulaatiot vastasivat erittäin hyvin odotuksiani. Hoitoon käytettävän laitteen käytön opin kerrasta, eikä minulla ollut jakson aikana hoitojen tekemiseen liittyviä ongelmia.

Hoidoista ei aiheutunut minulle erityisiä tuntemuksia, lukuunottamatta stimuloinnin aikaista pientä kihelmöintiä elektrodien kohdalla. Hoitojakson ensimmäisenä päivänä minulle tuli lievä päänsärky stimulaation jälkeen. Se meni kuitenkin pian ohi, eikä särkyä enää sen jälkeen esiintynyt, joten en ole varma johtuiko päänsärky stimulaatiosta vai jostain muusta. Muita haittavaikutuksia minulle ei hoidosta tullut.

Ensimmäisen hoitoviikon aikana merkittävin muutos näkyi ruokahalussani, joka ei ollut yhtä hyvä kuin ennen jakson alkua. Se saattoi toki olla tavanomaista vaihtelua, samoin kuin unen laadussa tapahtunut hetkellinen muutos huonompaan. Mielialassa tai aktiivisuudessa en vielä tässä vaiheessa huomannut mitään muutoksia.

Jakson toinen hoitoviikko sujui ilman kummempia muutoksia, vaikkakin yhtenä päivänä oli havaittavissa häivähdys kohonneesta mielialasta.

Kolmannen viikon alussa minulla oli hoitojakson siihen asti parhaalta tuntunut päivä. Pystyin tarttumaan asioihin, joiden suorittaminen oli aiemmin ollut työn ja tuskan takana. Loppuviikosta olin myös hieman pirteämpi kuin aiempina päivinä.

Neljännen viikon alussa mielialassani oli tapahtunut selkeä muutos parempaan. Myös unirytmini oli muuttunut. Itseasiassa muutos oli alkanut jo edellisen viikon lopulla, mutta tajusin sen vasta nyt. Kun aiemmin olin valvonut iltaisin myöhään, ei minua juurikaan varsinaisesti ollut väsyttänyt. Lopulta piti vain mennä sänkyyn ja yrittää nukahtaa, mikä yleensä onnistuikin melko helposti. 

Muutoksen myötä väsymys tuli yhteentoista mennessä, ja sänkyyn päästyäni nukahdin samantien. Pidin sitä hyvänä merkkinä ja muutoksena parempaan. Unentarpeeni oli myös vähentynyt. Olo tuntui virkeältä, vaikka heräsin aikaisemmin aamulla. Lisäksi päiväunet jäivät kokonaan pois ja huomasin miten paljon hyvä yöuni vaikutti mielialaan.

Lopuksi vielä yksi mainitsemisen arvoinen asia. Olen vuosia harrastanut ristisanatehtäviä, ja tein niitä myös usein hoitojen yhteydessä. Viimeisen hoitoviikon aikana huomasin yllättäen, että muistin synonyymejä ja assosiaatioita aiempaa helpommin ja nopeammin. Tästä syystä vaikeatkaan ristikot eivät enää olleet niin työläitä.

Ennen jakson alkua diagnoosini oli keskivaikea masennus. Hoitojakson jälkeen mielialani oli parempi ja aktiivisuus päivittäisissä toimissa lisääntynyt selvästi aiemmasta. Jakson lopuksi täytin BDI-kyselyn, josta sain tulokseksi kahdeksan (8) pistettä, mikä on testin mukaan alle masennuksen alarajan. Tulos vastasi hyvin tuntemuksiani jakson lopussa.